Perinteinen Joulu suomessa
Joulunajan on Suomessa perinteisesti laskettu alkavan Tuomaksen
päivästä (21.12.), ja päättyvän loppiaiseen (6.1.), toisinaan
Nuutin päivään (12.1.) - tätä heijastavat monet lorut, kuten:
Tule meille, Tuomas kulta, tuopa joulu tullessas
ja Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.
Suomessa jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille
ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin piirteitä.
Vanhoissa Suomalaisissa perinteissä oli marraskuun ensimmäisenä päivänä
- tai sitä edeltävänä iltana - vietetty kekri vuoden suurimpia juhlia.
Se oli tuolloin sekä sadonkorjuun, että uudenvuodenjuhla.
Kekri kulki pitkään joulun rinnalla, mutta väistyi kuitenkin vähitellen,
kristillisen kirkon vallan vakiintumisen myötä. Monet kekrin perinteet,
kuten kinkku, juomat ja ennustukset, ovat myöhemmin siirtyneet joko
joulunviettoon tai nykyiseen uuteenvuoteen.
Esimerkiksi Pellon jumala seisoo yhä joulupöydässä,
sen joululeivässä, jonka jotkut yhä koristavat tähkin.
Pikkujoulu-käsite voi siis olla peräisin hyvinkin Kekri-juhlasta.
Joulurauhan julistaminen Turussa on Suomen vanhimpia
yhä jatkuvia jouluperinteitä.
Nykyään Suomessa joulun viettoon kuuluu muun muassa joululahjojen
antaminen perheenjäsenille, sukulaisille ja tuttaville.
Lahjapaketit avataan yleensä aattoiltana, kun joulupukki
on ne henkilökohtaisesti käynyt tuomassa.
Jouluaattona tai joulupäivänä saatetaan käydä kirkossa.
Tapaninpäivänä eli toisena joulupäivänä on perinteisesti vierailtu
sukulaisten ja läheisten tuttavien luona
– on puhuttu erityisistä tapaninajeluistakin.
This site has been made from 100% recyclable electrons - Save the World