Joulun kynttilät

Ensimmäisten pakkasten tultua oli vuorossa kynttilöiden teko.
Kynttilätalit otettiin esille ja valettiin niin kolmihaaraiset kuin
myös paksut kynttilät valmiiksi aittaan odottamaan.
Huolellisimmin valettiin erityinen kolmihaarainen papinkynttilä,
jonka joku perheen tyttölapsista sai joulukirkossa viedä niiaillen
papinpenkkiin, luultavammin jonkun muinaisen uhraustavan muistoksi.

Kastamalla pumpulipuikkoja sulatetussa lampaan- tai muun eläimen rasvassa
eli talissa tehtiin kynttilöitä. Aikoinaan näitä käytettiin mahdollisesti
symbolisessa mielessä korvaamaan auringonvaloa, jota tänä pimeimpänä
vuodenaikana kaivattiin.
Kynttilät ovat tunnusomaisia joululle edelleen ja teollisen tuotannon
ohella on onneksi alettu niitä valmistamaan myös perinteisillä, vanhoilla
menetelmillä: valamalla ja kastamalla, toki ei enää lampaanrasvaan.

Kirkko vuorostaan on ominut tuota tapaa "Santa Lucia:n" muotoon,
jota vietetään 13. joulukuuta ja mikä tapa on suomessa varsin nuori.
Ruotsisakin vasta 1928 vuodesta saakka, joka oli kauneuskilpailu.
Suomessa vastaava tapahtuma järjestettiin ensi kerran 1930.
Vuoden pimeimpään aikaan, juliaanisen kalenterin mukaan vuoden
pimeimpään yöhön, sattuva joulua edeltävä valon juhla on tietystikin
askarruttanut tutkijoita.
Ruotsi-Suomessa oli aikoinaan tähtipoikakulkueita, lussigossarna,
mutta Lucian esikuvana lienee kuitenkin ollut saksankielisten seutujen
Christkindl - Krustuslapsi, joka lienee tullut esimerkiksi Ruotsiin
protestanttisena aikana saksalaisten käsityöläisten mukana.

This site has been made from 100% recyclable electrons - Save the World